Historia

Vuonna 1972 kevättalvella kokoontui muutamia jääkiekon innoittamia miehiä Autokoulu Veikko Haapalaisen koulutustiloihin pohtimaan, voitaisiinko Kemiin perustaa jääkiekon erikoisseura. Parin tunnin pohtimisen aikana tuli esille monia esimerkkejä joukkuemalleista. Aluksi miehet keskustelivat konkarijoukkueen kokoamisesta ja he ajattelivat myös junioritason joukkueita.

Muitakin mahdollisuuksia kävi mielessä, mutta loppujen lopuksi päätös oli, että jokainen miettii tahollaan erilaisia vaihtoehtoja. Kahden viikon pohtimisen jälkeen keskustelemassa oli jo kymmenen henkeä ja päätös oli, että perustetaan jääkiekon erikoisseura. Tätä päätöstä olivat tekemässä Kari Ahtovuo, Erkki Marjakaarto, Heikki Ulen, Matti Ulen, Pekka Mustonen, Pasi Arponen, Jouni Kilpeläinen ja Veikko Haapalainen. Nimeksi päätettiin Lämärit. Seuran rekisteröinnin saaminen kesti kuukausia ja Kemin Lämärit rekisteröitiin lopulta 15.6.1972. Toiminta aloitettiin konkarikiekon harrastamisella.

Alkuajoista ollaan tultu pitkä matka ja seuran toiminta on kasvanut sekä kehittynyt merkittävästi. Tästä osoituksena seura sai lokakuussa 2009 Nuori Suomi-sinetin nro:lla 89.

Jääkiekkoilun alkuvuosikymmenet Kemissä

Jääkiekon tulo Kemiin

Mistä ensimmäiset tiedonkipinät tuolloin lähinnä vain eteläisessä Suomessa ja Hämeessä talviurheilulajista Kemiin tulivat, jäänee epäselväksi. Joka tapauksessa Karihaaran Karun puuhamiehet, Kemiyhtiön konttoripäällikkö Gunnar Hamberg ja sosiaalivirkailija Esko Melamies saivat Kemi Oy:n rakentamaan ensimmäisen jääkiekkokaukalon Karihaaran paloaseman vierellä olevalle pienelle kentälle.Tilan puutteenkin vuoksi vuonna 1949 pystytetty kaukalo oli varsin pieni. Karihaaran Karu otti jääkiekon ensimmäisenä seurana ohjelmaansa.

Ensimmäinen varsinainen ottelu, näytösottelu, pelattiin vuonna 1950. Tuossa ottelussa olivat vastakkain Oululaiset jääkiekkoseurat Oulun Kärpät ja OJK.

Uusi vauhdikas peli herätti kiinnostusta, jonka seurauksena Kemin Into ja Kemin Palloseura päättivät ottaa lajin toimintansa piiriin. Koska itse kaupunkiin ei saatu jääkiekkokaukaloa, jäi seurojen päätös toteuttamatta.

Vuoden 1950 joulukuun alkupuolella pitivät Suomen jääkiekkoilun olympiaehdokkaat harjoitusleirin Kemissä ja tämä tapahtuma lisäsi kemiläisten kiinnostusta. Kuriositeettinä todettakoon, että maajoukkueen silloinen valmentaja Risto Lindroos ihastui Kemin olosuhteisiin, sillä joukkueella oli mahdollisuus sekä majoittua, että ruokailla aivan kentän lähellä olleessa Kemiyhtiön majoitusruokalassa.

Ensimmäinen kansainvälinen ottelu pelattiinkin edellä mainitun leirin päätteeksi, kun olympiaehdokkaat kohtasivat Piteå IF:n joukkueen, joka voitti Suomen joukkueen maalein 7-3. tämän ottelun katsojajoukossa oli opettaja Aulis A Wuori, joka kovalla äänellä arvosteli pelin rajuutta ja sitä "kuinka ihmistä näin käsitellään".

Silloiset kemiläiset seurat olivat yleisseuroja, ja koska jääkiekkö varusteineen oli jo tällöin melko kallis laji, esitetttiin toivomus kiekkoilun erikoisseurojen perustamiseksi.

Pohjan Haukkojen perustaminen

Värikkäänä persoonana tunnettu kemiläinen asianajaja Onni Kora oli matkoillaan Etelä-Suomessa nähnyt pelattavan jääkiekkoa ja hän halusi selvittää, olisko kemiläisen seuran perustamiselle edelletyksiä. Hän kutsui lehti-ilmoituksella asiasta kiinnostuneita nuoria toimistoonsa. Innostus oli suuri ja seuran perustamispäiväksi on kirjattu 25.2.1951.

Perustamisasiakirjat ovat kadonneet, mutta Koran lisäksi perustajina olivat mm. lakitieteen ylioppilas Lauri Koponen, konttoripäällikkö Gunnar Hamberg, insinööri Veli Leinonen ja hänen veljensä teknikko Jorma Leinonen,insinööri Eije Pawli, opiskelija Väinö Tilus ja autonmyyjä Veijo Näykki.

Karihaaran Karu luovutti uudelle seuralle pelivälineitä mm- maalivahdin suojat.

Varatuomari Kora toimi seuran puheenjohtajana koko sen toiminta-ajan kannustaen pelaajia sekä henkkisesti, että nimenomaan taloudellisesti.